Blogi

Hevosten hoitaminen on osa ratsastamista

16.02.2022

Luin kollegani somepäivitystä, jossa hän kertoi toivovansa toisinaan oppilailtaan lisää oma-aloitteisuutta ja yrittämistä liittyen hevosten hoitamiseen ja varustamiseen tunneille. Teksti oli tosi hyvä ja ajatuksia herättävä. Hän kirjoitti myös omasta työnkuvasta ja siitä kuinka joskus ihmetellään sitä miten ratsastuksenopettajakin tekee tallitöitä. Se oli myös mielestäni mielenkiintoinen aihe, mutta ensin haluan pohtia tuota pulmaa liittyen hevosten hoitamiseen ja varustamiseen tunneille.

Meillä Vantunmäellä ratsastuksen alkeiskursseihin kuuluu myös hevosen varustamisen opettelu.  Käytämme 60 minuutin tunnista alussa osan hevosten varustamisen ja käsittelemisen harjoitteluun. Meille alkeiskursseille tullaan opettelemaan ratsastusta ja ratsastukseen kuuluu myös hevosen hoitaminen ja käsitteleminen. On tärkeää, että ratsastuskoulu tarjoaa ammattimaista opetusta myös hevosen kanssa toimimiseen tallioloissa. Se tuo turvallisuutta ja varmuutta niin ratsastajille kuin hevosillekin. Mielestäni on tärkeää opetella heti alusta alkaen oikeanlaisia hevosmiestaitoja ja toimimista hevosen kanssa. Mutta miksi sitten ei voisi vaan ratsastaa? Miksi on tärkeää tehdä muutakin?

Ihan ensimmäinen asia, mitä uuden ratsastusharrastajan tulee opetella, on oppia ymmärtämään minkälainen eläin hevonen on. Miten se viestittää mitäkin, mille siitä milloinkin tuntuu. Kun hevosta laitetaan tunnille, nähdään jo paljon sen luonteesta ja käyttäytymisestä. Ratsastus on ratsastajan ja hevosen välistä kommunikointia elein ja tuntein. Yritetään luoda yhteyttä hevoseen. Yhteyden muodostaminen aloitetaankin jo karsinassa sitä hoitamalla, josta sitten lähdetään yrittämään samaa satulassa. Jos esimerkiksi jännittää ratsastusta, olisi tärkeää oppia ensin käsittelemään jännitystä karsinassa ja maasta käsin, jotta voisi sitten hallita sitä paremmin satulassa.

Meidän ratsastuskoulujen tehtävänä on tarjota asiakkaillemme hevoset, jotka sopivat kaikkien käsiteltäviksi. Hevoset, joita käytämme alkeisopetukseen, on oltava hyvin ymmärtäväisiä ja kokeneita. Kun heitä käsittelee aloittelija, joka ei vielä oikein itsekään tiedä mitä tulisi tehdä, hevosen on pystyttävä antamaan tukea ja turvaa. Alkeisheppojen ei tule niin välittää, vaikka suojat menisikin välillä vähän väärinpäin tai satula olisi nurinpäin alkuun. Mielestäni on myös tärkeää, että aloittelija saa kokea erilaisten hevosten käsittelyä jo heti alusta alkaen. Pienien ja vähän isompien, herkempien ja vähän rauhallisempien, jotta hän oppisi ymmärtämään ja toimimaan erilaisten hevosten kanssa.

Hyviin hevosmiestaitoihin kuuluu myös tallin sääntöjen noudattaminen ja hevosten kodin kunnioittaminen.  Korostan aina asiakkailleni rauhallisuutta tallissa ja hevosten kanssa toimimisessa. Täytyy olla kiitollinen niille siitä, että ne antavat meidän harjoitella. Varsinkin lapset ja nuoret unohtavat välillä intoillessaan tämän ja melu tallissa saattaa äityä turhan kovaksi. Se on hevosille todella raskasta ja siksi asiakkaille tulisikin heti alusta asti opettaa, että tallissa ei meluta yhtään. Nykypäivän hektisessä maailmassa on tärkeä opetella rauhoittumaan ja hyvä paikka siihen on talliympäristö. Jos aikoo luoda hevoseen yhteyden, täytyy keskittyä vain ja ainoastaan siihen. Puhelimetkin voi jättää suosiolla pois.

Mielestäni on tärkeää opettaa myös asiakkaat ymmärtämään, että karsina on hevosten oma henkilökohtainen turvapaikka. Sinne ei mennä turhaan hevosta häiritsemään, eikä pällistelemään oven eteen. Tuntitoiminta on hevosten työtä ja kun tunnit on ohi, työ on ohi. Silloin niiden annetaan olla rauhassa. Sanoisin, että olen kyllä melko tiukka tästä tallirauhan säilyttämisestä. Haluan, että hevoset ovat ulkonakin mahdollisimman pitkään, että ne saavat viettää vapaa-aikaansa. Haemme ne sisälle aina vasta noin 30 min. ennen tunnin alkua. Tällöin hevosille jää paljon omaa aikaa, eikä niiden tarvitse kuunnella turhaa meteliä tallissa. Toki huonolla säällä tilanne on sitten toinen ja siksikin asiakkailla pitää olla tiedossa, ettei tallissa meluta.

Jos opetamme asiakkaamme toimimaan hevosten kanssa ja tallissa heti alusta asti oikein, säästymme monelta ikävältä asialta. Hevoset eivät jaksa meteliä ja vihaavat yli kaiken höseltäviä ihmisiä. Kauhuskenaario on, että kymmenen lasta huutaa tallissa ja paiskaa satuloita hepan selkään miten puuttuu apuna ainoastaan toisensa tai hevosia pelkäävät vanhemmat. Mielestäni se ei ole ammattimaisen ratsastuskoulun toimintaa ja antaa todella väärän kuvan koko ratsastusharrastuksesta. Surukseni minun on kuitenkin todettava, että valitettavasti vielä nykypäivänkin sitä joskus näkee. Entäs jos alettaisiin ajatella, että hevosten hoitaminen on osa ratsastusharrastusta ja opetettaisiin se heti alusta alkaen asiakkaille. Olen varma, että asiakkaat maksavat mieluummin siitä, että saavat toimia hyväntuulisten hevosten kanssa. Minusta on alettava ajattelemaan, että ratsastuskoulut opettavat ratsastusta ja ratsastusharrastukseen kuuluu myös hevosten hoitaminen sekä hyvien hevosmiestaitojen opettelu.

Tietysti ymmärrän, että on esimerkiksi tykypäiviä ja turistivaelluksia yms, jossa fiilistellään hevosella ratsastamista.  Tai esimerkiksi terapiaratsastus on hyvä ja toimiva hoitomuoto monelle. Silloin on ihan ok, että hevosen varustamista ei niin tehdä, vaan keskitytään ainoastaan tunteeseen hepan selässä. Mutta silloin ei puhuta ratsastuksen opettelemisesta, vaan pikemminkin sen fiilistelystä tai hoitomuodosta. Jos haluaa ihan oikeasti oppia ratsastamaan, on ensiksi opeteltava käsittelemään hevosta. Jos on esimerkiksi allerginen, talli voi tarjota mahdollisuuden hoitaa hevosen ulkona. Jos pystyy ratsastamaan, niin miten sitten ei pysty hoitamaan hevosta? Samalla tavalla se karva pölisee ja hevosen allergeenit vaikuttavat ratsastaessakin. Tallipöly on sitten asia erikseen ja siksi on hyvä olla mahdollisuus myös ulkona hoitamiselle. Mietin myös, että jos on niin allerginen, ettei hepan hoitamista pysty tekemään, on mietittävä voiko sitten oppia ikinä oikeasti ratsastamaankaan.

Mistään en tule niin iloiseksi kun siitä, että huomaan meidän pienten tallityttöjenkin osaavan käsitellä jo vaikka minkälaisia hevosia. Tallillamme autetaan toinen toisiamme, jos yksi ei saa suitsia, niin toinen auttaa heti. Tällä hetkellä meillä on kohta vuotias varsa, josta tytöt suorastaan aina kilpailevat, kuka saisi milloinkin sitä taluttaa. Minun tehtäväni on tietysti sitten määrittää rajat ja huolehtia turvallisuudesta kertomalla, kuka on valmis milloinkin käsittelemään ja hoitamaan mitäkin hevosta, se on osa ammattiani. Mutta tuntuu hienolle olla osa tallia, josta löytyy napakoita, rohkeita ja päättäväisiä ratsastajanalkuja, jotka osaavat toimia hevosten kanssa ja ajattelevat aina hevosen parasta. Sanoisin, että se on myös pitkälti järjestelmämme ansiota. Meillä on selkeät säännöt ja niitä noudatetaan. Kun niitä noudatetaan, voin antaa asiakkailleni mahdollisuuden opetella hevosten käsittelyä monella eri tavalla, koska vain siten he oppivat ratsastamaan. Ja sehän on meidän ratsastuskoulujen tarkoitus, opettaa asiakkaita ratsastamaan. Ratsastus on yhteyden luomista hevoseen, joka opetellaan aluksi tallissa ja sitten ratsain.

Emmi <3

 

 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.