Kirjoitan ajatuksiani liittyen meihin hevosihmisiin. Ratsastuksen ja heppailun suosio lisääntyy ja hevos- ja harrastajamäärät kasvavat. Halusin jakaa mietteitäni, minkälainen on mielestäni taitava hevosihminen ja listata joitakin mieleeni tulevia asioita. Tämä on siis puhtaasti oma mielipiteeni ja semmoisena se kannattaa lukea. Halusin avata ajatuksiani ja muistuttaa myös itseäni itselleni tärkeistä arvoista ja asioista. Kirjoitan myös ihailemistani hevosihmisistä ja piirteistä, joita olen heissä havainnut.

Taitava hevosihminen ymmärtää minkälainen eläin hevonen on ja mitä se vaatii elääkseen lajinmukaista elämää. Hevonen ei ole väline tai egon jatke, ei lapsi tai minkään ihmisen korvike. Hevonen voi olla kumppani tai työkaveri tai voi sitä ajatella ystävänäkin. Ystävänä, jolle annetaan pyyteettömästi, laittamatta sille pakonomaisia tai epärealistisia odotuksia. Hevonen on monessa suhteen ihmisen peili ja sellaisena se kannattaa opetella hyväksymään ja ymmärtämään. Taitava hevosihminen kohtelee ja käsittelee hevosta kuunnellen sen lajinmukaisia tarpeita. Hevonen on luontokappale ja sellaisena se tulee pitää. Hän osaa asettaa rajat, ja roolit hevosen kanssa ovat molemmille selvillä.

Mielestäni taitava hevosihminen ymmärtää hevosten oikeanlaisten varusteiden tarpeellisuuden ja vaalii ja huoltaa niitä toimiessaan hevosen kanssa. Arvomaailmaan kuuluu luonto ja sen hyvinvointi, sillä toimimme luontokappaleiden ja niiden hyvinvoinnin edistämisen eteen. Varustehankinnoissa tärkeintä on ymmärtää hevosen yksilölliset tarpeet. Mitä se oikeasti tarvitsee voidakseen hyvin? Jokainen hevonen on yksilö, jokainen rotu ja hevonen käyttäytyy ja toimii eri tavalla. On tärkeää ymmärtää ja erottaa hevoset toisistaan. Se mikä toimii toisella, voi olla todella liikaa toiselle. Aika ajoin taitava hevosihminen ymmärtää kyseenalaistaa ja tarkastella omia toimintatapojaan ja hankintojaan ja niiden tarpeellisuutta hevoselleen. Kaiken toimiensa punaisena lankana hän pitää aina hevosen luonnonmukaisten tarpeiden vaalimisen.

Hevosen ruokinta on suunniteltua ja tarpeenmukaista. Hän ymmärtää ruokinnan perusteet ja tekee tarpeelliset toimet optimaalisen ruokinnan saavuttamiseksi. Taitava hevosihminen ymmärtää hevosen lajinmukaisen tarpeen liikkua ja täydentää sitä tarpeen vaatimalla tavalla. Mikäli hevonen on jalostettu ja tarkoitettu johonkin tiettyyn lajiin, hän ymmärtää lajin perusperiaatteet ja osaa toiminnallaan kehittää hevosta. Kuten ruokinta, myös hevosen liikunta on tarkasti suunniteltua ja tarpeenmukaista. Esimerkiksi minä ajattelen ratsastuskouluyrittäjänä, että minun tehtäväni on opettaa ratsastajia ratsastamaan, jotta hevoset voisivat paremmin. Ratsastuksen tarkoitus on edistää hevosen hyvinvointia. Siinä samassa paranee oma hyvinvointimme, mutta kaikessa mennään kuitenkin aina ja vain hevonen edellä. On muistettava myös, että hevonen tarvitsee rutiinia ja säännöllisyyttä ihan kaikessa.

Taitava hevosihminen saa toimillaan arvostusta ja kunnioitusta. Hänen ei tarvitse tehdä saavutuksistaan numeroa, ne puhuvat omasta puolestaan. Myös käyttäytyminen toisia kohtaan puhuu kaikessa puolestaan. Taitava hevosihminen ottaa huomioon kaikenlaiset harrastajat, eikä väheksy tai arvostele ketään. Hän hyväksyy heidät ja ohjaa ja tukee, jos sitä pyydetään. Mielestäni taitavasta hevosihmisestä huokuu hänen oma rauhallinen päämäärätietoisuutensa kaikessa toimissaan. Hän tervehtii, onnittelee, ei ylenkatso. Ottaa kantaa jos sitä pyydetään tai se on tarpeen, mutta tekee sen kunnioittamalla kaikkia osapuolia. Hän myös pysyy ajan hermoilla ja kehityksessä ja seuraa uusimpia tutkimuksia liittyen hevosiin ja niiden hyvinvointiin. On oltava valmis muokkaamaan omia uskomuksia.

Ei pidä myöskään vähätellä taitavan hevosihmisen omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja sen huoltamista ja ylläpitämistä. Hänen oma treeninsä on tarkoituksenmukaista ja lajia palvelevaa. Hän ymmärtää levon ja palautumisen merkityksen toimiessaan hevosten kanssa. Hän osaa myös pitää monipuolisesta ravinnosta kiinni ja muistaa tauottaa tekemistään hevosten kanssa riittävästi. Jos henkinen ja fyysinen kapasiteetti on riittävä, on mahdollisuus kehittää hevosta. On muistettava, että hevonen kommunikoi aistein, elein ja tuntein.

Monesti ajattelen, että mitä kauemmas mennään hevosen luontaisista tarpeista, sen pahemmissa ongelmissa ollaan. Ajattelen myös, että monessa asiassa hevosten kanssa yksinkertainen on parempi. On mietittävä aina asioita hevonen ja sen hyvinvointi edellä. On myös osattava pyytää ja hakea apua, kun omat taidot tai voimavarat eivät riitä. Varustehankinnoissa on hyvä pohtia, valitseeko varusteen itsensä vai hevosensa takia? Sama pätee myös liikutusta ja ruokintaa. Palvelevatko kaikki nimenomaan hevosen hyvinvoinnin edistämistä ja hevosen kehittämistä? Lisäksi ajattelen, ettei kannata jämähtää mihinkään tiettyyn tapaan toimia, vaan on oltava valmis muokkaamaan ja muuttamaan omia toimintatapoja.

Mikään ei ole hienompaa, kun seurata taitavaa hevosihmistä. Se rauha ja läsnäolo ja yhteys mitä saavutetaan hevosten kanssa, sille ei löydy sanoja. Onneksi tiedonkulku ja tutkimukset menevät koko ajan eteenpäin ja saadaan lisää tietoa hevosista ja niiden tarpeista. Hevoset ovat upeita eläimiä. Jotta saamme jatkossakin toimia niiden kanssa, on jokaisen vastuulla kehittää itseään. On oltava valmis kyseenalaistamaan ja pohtimaan, havaitsemaan ja tuntemaan. Ja kaikessa punaisena lankana on pidettävä hevosen lajinmukaista ymmärtämistä, hyvinvointia, ylläpitämistä ja kehittämistä.

Pidetään itsestämme ja hevosistamme huolta! Hepat on ihania! <3

Emmi