Vuoden alku on myös uuden kisakauden alku. Meillä ratsukot kisaavat maaliskuusta lokakuuhun. Osa ratsukoista harjoittelee kisaamista vielä kotona harjoituskisoissa, kun taas kokeneemmat kisaavat ympäri Suomea. Tammikuussa käymme aina jokaisen valmennusryhmäläisen kanssa läpi tulevan kauden kilpailu- ja valmennussuunnitelman. Näin ollaan sitten kauden alussa samalla aaltopituudella valmentajan, valmennettavan ja huoltajien kanssa tulevan kauden toiveista ja tavoitteista. On ensiarvoisen tärkeää, että valmentajan ja valmennettavan välillä on yhteisymmärrys mitä kohti mennään.
Vaikka ratsastus on yksilölaji, on kilparatsastajan takana joukkue. Meidän valmennusryhmäläisten joukkueeseen kuuluu toiset valkut, huoltojoukot, valmentaja, hevoset ja tallin muukin porukka. Kilparyhmämme koostuu 10-23-vuotiaista nuorista, joten ikähaitari on suuri. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että myös kisaryhmä ”hioutuu” yhteen ikäeroista huolimatta. Tässä kohtaa esiin astuu valmentaja.
Valmentaja on joukkueen kapteeni. Itse valmentajana olen pitänyt valmennusryhmilleni ryhmätapaamisia, missä ollaan porukalla keskusteltu ja sovittu joukkueemme yhteiset pelisäännöt. Käymme läpi kaikkien toiveita ja mahdollisia huolia ja keksitään sitten porukalla niihin ratkaisuja. Ilman selkeää joukkueen tavoitetta ja suunnitelmaa voi joukkueen keskellä olla liikaa epätietoisuutta, joka voi ajan kanssa alkaa hiertää. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että vaikka lajissa kisataan yksilönä, täytyy ratsastajilla olla oman kisajoukkueensa tuki. Silloin on paljon mukavampi mieli lähteä radalle.
Huoltojoukot ovat osa kisaajan joukkuetta ja olenkin kirjoittanut jo aiemmin blogissani Kolmen K:n ohjeet heille. Kuljeta, kustanna, kannusta. Ilman huoltajia ei pystyttäisi tätä harrastusta tekemään. Valmentajan vastuulla on myös huolehtia, että kisaajat ymmärtävät vanhempien merkityksen harrastuksessaan ja osaavat arvostaa heidän panostaan. Pidän myös tärkeänä kasvattaa valmennusryhmäläisistä kilpaurheilijoita, jotka eivät pura epäonnistumisen kiukkua vanhempiin. Semmoinen ei ole millään lailla kilpaurheilijan käytöstä.
Valmentaja on myös hevosten mielen ja fysiikan kehittämisen ammattilainen. Kun kisakautemme loppuu, hevosemme ovat huililla kisoista ja valmennuksista marras- ja joulukuun. Silloin meillä onkin monesti joulushow eli järjestämme hevosten ja valkkujen kanssa jo perinteeksi muodostuneen joulunäytelmän. Lisäksi meillä on piparinmetsästystä ja kaikkea muuta kivaa, jotta saamme hevosten ajatukset pois kisahommista. Tammikuussa alamme pikkuhiljaa kasvattamaan hevosten kisakuntoa tekemällä laukkatreenejä, hankiratsastusta ja ratatreenejä maneesilla. Maaliskuussa starttaamme ensimmäisen startin kisoissa. Toukokuussa hevoset alkavat olla taas melko rautaisessa kunnossa ajatellen tulevaa kisakautta. Valmennusryhmäläisillä itselläänkin on kuntotestaukset huhtikuussa ja ne on päästävä läpi, jos aikoo kisata tulevalla kisakaudella. On selvää, että sekä ratsastajan ja ratsun hyvä fysiikka on elinehto kilpaurheilulle. Olisi typerää antaa etumatkaa muille lähtemällä huonokuntoisena kisoihin.
Kisaajiemme yksi osa joukkuetta on myös koko tallimme muu porukka. Pidän tärkeänä, että tallillamme on selkeät säännöt, jota me kaikki noudatamme. Pidän myös tärkeänä, että tallimme arvot ovat jokaisen tiedossa. Hevoset ovat etusijalla ja sitten tulevat ratsastajat. Hevosten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista ei tingitä. Lisäksi pelisääntöihimme kuuluu normaalit hyvät käytöstavat. Kun tallille tullaan, niin kaikkia tervehditään ja apua annetaan, jos sitä pyydetään. Ilman hyvää talli-ilmapiiriä olisi tuskallista yrittää opettaa ratsastusta. Se vaikuttaa ihan kaikkeen.
Yhteenvetona voisin sanoa, että valmentajalla on tärkeä rooli kilpaurheilijan kehityksessä, eikä sitä tule koskaan aliarvioida tai unohtaa. Valmentaja on koko homman kapteeni ja liidaa koko pakettia. On myös hyvin olennaista ymmärtää, että vaikka ratsastus on yksilölaji, tarvitsemme siihen joukkuetta. Se, että yksi ratsastajamme pärjää yhdellä hevosista kisoissa on monen tekijän summa. Takana on huoltojoukot kustantamassa ja kuskaamassa, kisajoukkue auttamassa kisajärjestelyissä ja valmistautumisessa kisoihin, valmentaja valmentamassa, hevonen suoritusparina ja koko muu tallin väki katsomossa kannustamassa. Ja kun tämä koko homma on kasassa, on kilpaurheilijalla mahdollisuus menestyä kisoissa.
Tsemppiä treeneihin kaikille valmentajille ja kisaajille joukkueineen!
Emmi <3
0 kommenttia